AMARCin kampanja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Maailman yhteisöradioliiton, AMARCin naisverkosto (Women's International Network of the World Association of Community Radio Broadcasters, AMARC-WIN) aloitti 25. marraskuuta 2013 16 päivän kampanjan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa  vastaan “From Peace in the Home to Peace in the World: Let’s Challenge Militarism and End Violence against Women!” ( Rauhaa kotiin ja maailmaan: haastetaan militarismi ja naisiin kohdistuva väkivalta). Kampanja kestää kansainväliseen ihmisoikeuspäivään 10.12. asti.

 
 Kampanjassa korostetaan tietoisuutta sukupuoliperusteisesta väkivallasta ja militarismista sekä myös sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien  puolesta kamppailun yhteyttää väkivaltaan.

AMARCin kampanjan nettisivustolta voi ladata podcasteja englanniksi ja espanjaksi

 http://www2.amarc.org/?q=16days2013

Aiheina mm. alkuperäiskansanaisiin kohdistuva väkivalta, Myamarin naisten kamppailusta,  naisten kivityksistä Iranissa,  tunisialaisen naisbloggerin tarinoita, sotilaiden harrastamasta seksuaalisesta väkivallasta.

Podcasteja tulee sivustolle lisää aina 10.12. asti.

esim.

16 days 2013 Podcast

Survivors Take Action

Description: 

On December 13, 2012, UN Women presented a Survivors Forum - a speakout by five women who experienced violence and became activists. Heard are: Kristin Hetle of Norway, director of Strategic Partnerships for UN Women; Antonyia Parvanova, European Parliament member from Bulgaria, moderator; Maria da Penha, Brazil; Mayerlis Angarita, Colombia; Sacide Akkaya, Turkey; Cathy Eatock, Australia; Autumn Burris, USA.

Organization: 

WINGS

Country: 

Canada

English | 28:42 | 40Mb

MP3: WINGS49-12-SurvivorsTakeAction-28_42-192kbps.mp3

Lisätietoja (englanniksi): http://www2.amarc.org/?q=node/1526

Keskustelua radiosta ja hieman myös yhteisöradiosta

 Ei-kaupallinen yhteisöradio on paljon vanhempi kuin luulemmekaan, sillä 90 vuotta sitten Tampereella aloitti toimintansa Tampereen Puhelinosuuskunnan talon ullakolla  toimintansa radioasema:

" Radioaseman ympärille perustettiin myös Tampereen Radioyhdistys, josta tuli uuden radioaseman omistaja keväällä 1924. Radioyhdistyksen hallituksessa oli mukana keskeisiä tamperelaisia vaikuttajia kuten sähkölaitoksen johtaja J.A. Simola ja varatuomari Yrjö Raevuori. Vuoden 1927 radiolain muutokseen asti Tampereen radioyhdistys myi myös radiolupia asemansa kuuntelua varten."

Tampere Suomen radiotoiminnan urauurtajana

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/liikkuminen/1918-40/radio.htm 

Radiopioneerit tamperelaisella ullakolla

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radiopioneerit_tamperelaisella_ullakolla_97048.html#media=98227

 Radio Yle 1:n talousohjelmassa "Mikä maksaa?" keskusteltiin  1.11. 2013 radiotoiminnasta ja hieman yhteisöradioista. Tampereen yliopiston tutkija Marko Ala-Fossi selvitteli ohjelman insertissä yhteisöradiotoimintaa, mutta studiossa

istuvat kaupallisten medioiden edustajat eivät näyttäneet olleenkaan ymmärtävän, mistä yhteisöradiossa on kyse.

 Yhteisöradio ei kilpaile kaupallisten kanavien kanssa, koska se tuottaa ei-kaupallista sisältöä. Kaupallisissa radioissa tuskin lähetetään somalinkielisiä uutisia, soitetaan 10 minuutin freejatsikappaleita  tai pidetään poliittisia puheita tai yhteiskunnallisia ruohonjuuritason keskusteluja. Yhteisöradio nimenomaan täydentää mediakenttää, edistää demokratia ja kansalaisten ilmaisunvapautta. Kaupallinen media on bisnestä, joka tuottaa siinä sivussa meille uutisia ja muuta ihmeteltävää sekä mainostajille myytäviä kuluttajia.

Sanoma-konsernissa ei ole oltu yhtään huolestuttaneita  miljoonan euron vuotuisesta mielipidelehtituesta, vaikka nimenomaan sen printtimedia on vaikeuksissa.  Sanomakin on sitä julkista tukea saanut viime vuosina mm. Tekesistä.

Yhteisömedian tunnustaminen  saattaisi nimenomaan piristää nuutunutta media-alaa – myös kaupallisia medioita, koska se herättäisi ihmisten mielenkiintoa radiota ja televisiota kohtaan.

Mikä maksaa?

Mikä maksaa? Radioaalloilla kohti rikkauksia. Onko radiobisnes hyvä bisnes?

54 min

Jaa Lataa mp3 Podcast

Mikä maksaa ohjelmassa keskustellaan radiobisneksestä, studiossa Radio Porin toimitusjohtaja Sampsa Jolma ja myyntijohtaja Erkka Jaakkola Nelonen Mediasta. Mukana lähetyksessä myös tutkijat Marko Ala-Fossi ja Veijo Pönni – ja kentän äänenä persoonallisen Järviradion toimitusjohtaja Markku Mäenpää. Ohjelmaa toimittaa Juho-Pekka Rantala.

http://areena.yle.fi/radio/2024960  

Euroopan yhteisömedian kartoitus

Euroopan yhteisömediafoorumi, Community Media Forum Europe (CMFE) on julkaissut  selvityksen yhteisömediasta Euroopassa. Kartoitus perustuu 49:n maan viestintäviranomaisten ja yhteisömediajärjestöjen tietoihin vuonna 2012.

Viime vuonna Euroopassa toimi 2237 yhteisöradio-  ja 521 yhteisötelevisioasemaa, joista suurin osa  Euroopan unionin jäsenvaltioissa, kuten Ranska, Hollanti, Italia, Englanti, Tanska, Espanja,  Saksa ja Ruotsi. Vain 122 radio- ja 9 televisiokanavaa lähettää ohjelmaa EU:n ulkopuolella.

Vain 17:ssa  valtiossa yhteisömediaa säännellään medialainsäädännössä. Joissakin maissa, kuten Itävalta, Tanska, Saksa, Irlanti ja Hollanti,  kolmannen sektorin mediaa tuetaan erillisellä yhteisömediatuella. 

Selvityksen mukaan Suomessa toimii 5 yhteisöradiota ja 14 yhteisötelevisiota. Televisioiden määrä lienee  hieman epäselvää, koska suomenruotsalaisia  pieniä kaapelitelevisioita toimii satunnaisesti Pohjanmaalla, eivätkä ne tarvitse omissa verkoissaan lupia.

Syyskuussa 2013 CMFE julkaisi yhteisömedian rankinglistan Euroopassa.

Listauksessa oli arvioitu yhteisömedian määrää, sääntelyä,  valtion tukipolitiikkaa,  teknisiä valmiuksia ja yleistä kehitystä alalla.

Tässä selvityksessä Suomi oli arvioitu keskimääräistä paremmaksi, suhteellisen laajan yhteisötelevisiosektorin ja teknisten valmiuksien vuoksi. Maassa kuitenkin toimii  myös yhteisöradioita, vaikkakin kaupallisin toimiluvin.  Projektiavustuksiakin on tarjolla, mutta ei pysyvämpää toiminta-avustusta.

Parhaimmiksi kolmannen sektorin mediamaiksi arvioitiin Norja, Tanska, Hollanti, Itävalta,  Ruotsi ja Saksa. Suomen sijoitus listalla oli yhdeksäs, heti Irlannin ja Iso-Britannian jälkeen.  Kymmenen sijan jakoivat Sveitsi ja Ranska.  Vaikka Ranska on yhteisöradioiden suurvalta, siellä ei yhteisötelevisio kukoista.

Lisätietoja:

 http://www.epra.org/news_items/cmfe-publishes-first-mapping-of-community-media-in-europe#sthash.ydrCYJZC.dpuf

http://cmfe.eu/60-uncategorised/206-first-country-ranking-of-community-media

On 22 October 2012, the Community Media Forum Europe (CMFE), an international non-profit organisation which provides a common platform for networks, national federations and projects active in the "third media" sector, unveiled the outcome of its mapping exercise of community radio and television in Europe.

The mapping is based on a survey targeting 49 countries which was circulated to regulatory authorities members of the EPRA and to national federations in 2012.

As of January 2012, there were 2237 community radio stations and 521 community television stations in Europe. Most stations are located in EU Member States, especially in France, Netherlands, Italy, United Kingdom, Denmark, Spain, Germany and Sweden. Only 122 radio and 9 television stations are located in countries outside the EU.

In 17 countries (including four non-EU countries) the community media sector is regulated in the media law and enjoys recognition as such. In some European countries, such as Austria, Denmark, Germany, Ireland and the Netherlands, the community media sector is supported by government funding.

The CMFE Mapping & Rating workgroup will now proceed with the rating of each European country in order to enhance further development of community radio and television in all 49 European countries.

- See more at: http://www.epra.org/news_items/cmfe-publishes-first-mapping-of-community-media-in-europe#sthash.ydrCYJZC.dpuf

On 22 October 2012, the Community Media Forum Europe (CMFE), an international non-profit organisation which provides a common platform for networks, national federations and projects active in the "third media" sector, unveiled the outcome of its mapping exercise of community radio and television in Europe.

The mapping is based on a survey targeting 49 countries which was circulated to regulatory authorities members of the EPRA and to national federations in 2012.

As of January 2012, there were 2237 community radio stations and 521 community television stations in Europe. Most stations are located in EU Member States, especially in France, Netherlands, Italy, United Kingdom, Denmark, Spain, Germany and Sweden. Only 122 radio and 9 television stations are located in countries outside the EU.

In 17 countries (including four non-EU countries) the community media sector is regulated in the media law and enjoys recognition as such. In some European countries, such as Austria, Denmark, Germany, Ireland and the Netherlands, the community media sector is supported by government funding.

The CMFE Mapping & Rating workgroup will now proceed with the rating of each European country in order to enhance further development of community radio and television in all 49 European countries.

- See more at: http://www.epra.org/news_items/cmfe-publishes-first-mapping-of-community-media-in-europe#sthash.ydrCYJZC.dpuf

YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuus

YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuus

tiistaina 24.9. klo 16-18, Lasipalatsin kohtaamispaikalla

Mannerheimintie 22-24, 2. krs

Moni luulee yhteisömedian tarkoittavan ns. sosiaalista mediaa, mutta yhteisömedia (engl. community media) on kuitenkin paljon vanhempi käsite, eikä se tarkoita villiä keskustelua tai narsistista narinaa netissä, vaan journalis­tisin perustein tuotettua ei-kaupallista kansalaisviestintää, ennen kaikkea pai­kallisia radioita ja televi­sioita sekä yhä useammin nettimedioita.

Yhteisömedian voidaan katsoa alkaneen Amerikoista toisen maailmansodan jälkeen, Latinalaisessa Ameri­kassa katolisen kirkon syrjäisten maaseutujen campesinojen ja intiaanien sivistys- ja aktivointi­projekteina sekä Pohjois-Amerikassa itsenäisten, usein radikaalien ryhmien omina radiohankkeina – kuten Kalifornian aseistakieltäytyjien Pacifica-säätiön vuonna 1949 perustama KPFA-radio.

Suomessakin yhteisömedia on toiminut jo yli 40 vuotta, vaikkei sitä ole lainsäädännössä tunnustettu, eikä sitä juuri tunneta maassamme. Kansalaisasemat aloittivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla jo vuonna 1972 – ensimmäi­senä uusikaarlepyyläinen lähitelevisio NY-TV. Suomenruotsalaiset lähitele­visiot (ruots. närtelevi­sion) ovat suo­malainen erikoisuus kansalaismedian sektorilla. Suomenkielisistä asemista aloittivat ensimmäi­sinä 1980-luvulla Ota-TV, Helsingin lähiradio ja torniolainen Radio Pro. Uudempi pääkaupunkiseudun toimija on ns. open chan­nel (avoin kanava) -järjestelmällä toimiva Stadi-TV. Vaikka Europarlamentti kehotti jäsenvaltioitaan jo vuonna 2008 tunnustamaan kansa­laismedian lainsäädännössään, se ei ole saanut Suomessa mitään vastakaikua.

Kansalaisviestimet edustavat kolmannen sektorin mediaa, joka on tyypillisesti antanut äänen äänettö­mille: naisil­le, nuorille, senioreille, työttömille, alkuperäiskansoille, maahanmuuttajille, ammattiyhdistys- ja ympäristöliikkeel­le, ihmisoikeus- ja kansalaisaktiiveille, alakulttuuriryhmille, uskonnollisille, seksuaalisille ja kulttuuri­sille vähem­mistöille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, päihdeongelmaisille ja (va­pautuville) van­geille...Myös yliopisto-, kampus- ja opiskelijaviestimet ovat tyypillisiä yhteisömedioita. Muissa Pohjoismaissa myös poliittiset puolueet tuottavat ohjelmaa lähiradioissa.

OHJELMA

Yhteisömedia – Mitä se on?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Miten Helsingin lähiradio on selviytynyt 25 vuotta?

Päätoimittaja Seppo Julin, Kansan Radioliitto / Helsingin lähiradio

Keskustelua

Tervetuloa !

Tilaisuuden lopussa on mahdollisuus ostaa ensimmäinen suomenkielinen yhteisömediakirja edulliseen hintaan: Nermes Maarit. Yhteisömedia. Yli 40 vuotta kansalaisviestintää Suomessakin. ISBN: 978-952-7018-00-2. Nomerta Kustannus Oy. Turku 2013.

Yhteisömediablogi: http://yhteisomedia.blogspot.fi/

Nomerta Kustannus Oy http://www.nomerta.net

YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuudet Turussa 10.9. ja Tampereella 11.9.

YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuus

 TURUSSA

tiistaina 10.9. klo 18-20, Turun pääkirjaston Studiossa,

Linnankatu 2, pohjakerros

OHJELMA

Yhteisömedia – Mitä se on?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Kommenttipuheenvuorot:

Mitä yhteisöradio, Radio Robin Hood merkitsee työväenliikkeelle ja senioreille?

Valtiopäiväneuvos Ensio Laine, Metalli 49:n veteraani

Miksi olen kääntänyt ja toimittanut ihmisoikeusuutisia yhteisöradioon yli 10 vuotta?

Kääntäjä, Amnesty-aktiivi Annukka Kolehmainen

Community radio and immigrants –Yhteisöradio ja maahanmuuttajat

Journalist, toimittaja Thierry Francis Mbabane

In English – tulkataan epävirallisesti suomeksi

Keskustelua

Tervetuloa !

                              TAMPEREELLA

keskiviikkona 11.9. klo 17-19, Tampereen pääkirjaston,

Metson Martikainen-salissa, Pirkankatu 2

OHJELMA

Yhteisömedia – Mitä se on?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Tamperelainen näkökulma yhteisöradioon

Yliopistolehtori, YTT, päätoimittaja Marko Ala-Fossi,

Radio Moreeni /Tampereen yliopisto

Keskustelua

Tervetuloa !

 

Moni luulee yhteisömedian tarkoittavan ns. sosiaalista mediaa, mutta yhteisömedia (engl. commu­nity media) on kuitenkin paljon vanhempi käsite, eikä se tarkoita villiä keskustelua netissä, vaan journalisti­sin perustein tuotettua ei-kaupallista kansalaisviestintää, ennen kaikkea pai­kallisia radioi­ta ja televisioi­ta sekä yhä useammin nettimedioita.

Yhteisömedian voidaan katsoa alkaneen Amerikoista toisen maailmansodan jälkeen, Latinalaises­sa Amerikassa katolisen kirkon syrjäisten maaseutujen campesinojen ja intiaanien sivistys- ja aktivointi­projekteina sekä Pohjois-Amerikassa itsenäisten, usein radikaalien ryhmien omina radiohank­keina – kuten Kalifornian aseistakieltäytyjien Pacifica-säätiön vuonna 1949 perustama KPFA-ra­dio.

Suomessakin yhteisömedia on toiminut jo yli 40 vuotta, vaikkei sitä ole lainsäädännössä tunnustet­tu, eikä sitä juuri tunneta maassamme. Kansalaisasemat aloittivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla jo vuon­na 1972 – ensimmäisenä uusikaarlepyyläinen lähitelevisio NY-TV. Suomenruotsalaiset lähite­levisiot (ruots. närtelevision) ovat suomalainen erikoisuus kansalaismedian sektorilla. Suomenkieli­sistä ase­mista aloittivat ensimmäisinä 1980-luvulla Ota-TV, Helsingin lähiradio ja torniolainen Ra­dio Pro. Tampereellakin on toiminut vuodesta 1989 alkaen yliopistoradio Moreeni. Vaikka Europarlamentti ke­hotti jäsenvaltioitaan jo vuonna 2008 tunnustamaan kansa­laismedian lainsäädännössään, se ei ole saanut Suomessa mitään vastakaikua.

Kansalaisviestimet edustavat kolmannen sektorin mediaa, joka on tyypillisesti antanut äänen äänettö­mille: naisille, nuorille, senioreille, työttömille, alkuperäiskansoille, maahanmuuttajille, ammattiyhdis­tys- ja ympä­ristöliikkeelle, ihmisoikeus- ja kansalaisaktiiveille, alakulttuuriryhmille, uskonnollisille, sek­suaalisille ja kulttuurisille vähemmistöille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja pitkäaikaissai­raille, päihdeongelmaisille ja (vapautuville) vangeille...Myös yliopisto-, kampus- ja opiskelijaviestimet ovat tyypillisiä yhteisömedioita. Muissa Pohjoismaissa myös poliittiset puolueet tuottavat ohjelmaa lähira­dioissa.

Maailman yhteisöradioliitto, AMARC täytti 30 vuotta

Kanadan Montrealissa päämajaansa pitävä Maailman yhteisöradioliitto, AMARC  täytti 30 vuotta elokuussa 2013.

Yhteisömedia on aina ollut tiivissä yhteydessä yhteiskunnallisten liikkeiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tällä hetkellä yhteisöradioita toimii 127:ssa maassa ympäri maailmaa.

Kokemukset  mm.  Tuniasista ja Argentiinasta ovat osoittaneet, että  demokratiasoitumisen edistämisen pitää tapahtua  ilmaisuvapauden demokratisoimisen ja viestintäoikeuksien uudistamisen kautta.

AMARC haluaa pohtia yhteisöradioiden vaikuttavuutta taistelussa köyhyyttä,  syrjäytymistä ja  äänettömyyttä vastaan sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, viestintää sekä ihmisoikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja rauhanomaisia yhteiskunnallisia muutoksia.

 World Association of Community Radio Broadcasters AMARC, tuo yhteen yli 4000 yhteisöradiota, yhteisöradioliittoa ja yhteisömedian sidosryhmäorganisaatiota yli 130 :sta maasta. Globaalisti yhdistys edistää yhteisöradioiden perustamista ja mediasektorin demokratisoimista.


Yhteisömedia -blogi onnittelee!


Lisätietoja:  http://www.amarc.org/30/ ( englanti, ranska, espanja)
http://www2.amarc.org/?q=node/1439

Yhteisömediatilaisuudet syksyllä Turussa, Tampereella ja Helsingissä

Yhteisömediatilaisuudet

Turku: ti 10.9. klo 18-20, pääkirjaston Studio, Linnankatu 2

Tampere: ke 11.9. klo 17-19,  pääkirjasto Metson Martikainen-sali, Pirkankatu 2

Helsinki: ti 24.9. klo 16-18, Lasipalatsin foorumi, Mannerheimintie 22-24

Alustavat ohjelmat:

Turku

Yhteisömedia – Mitä se on ?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Miksi olen toimittanut ihmisoikeusuutisia yli 10 vuotta yhteisöradioon?

Kääntäjä, Amnety-aktiivi Annukka Kolehmainen

Tampere

Yhteisömedia – Mitä se on ?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Tamperelainen näkökulma yhteisöradioon

Yliopistolehtori, YTT, päätoimittaja Marko Ala-Fossi, Radio Moreeni /Tampereen yliopisto

Helsinki

Yhteisömedia – Mitä se on ?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Helsingin lähiradion vuosikymmenet

Ohjelmat tarkentuvat elokuun loppuun mennessä.

Ecuadorissa varataan kolmasosa spektreistä yhteisömedialle

Ecuadorin parlamentti päätti  kesäkuussa 2013  hyväksyä uuden viestintälain, jonka mukaan radio- ja televisiotaajuuksista tulee varata kolmasosa kullekin  mediasektorille: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori eli yhteisömedia. Asiaa pohdittiin yli kolme vuotta, mutta vihdoin päätös tehtiin.

Aikaisemmin 90 % luvissa myönnettiin yksityisille toimijoille.  Uusi medialaki sisältää eettiset ohjeet ja juridiset vastuut sekä kieltää sensuurin.




Lisätietoja: 
cmfe.eu   Community Media Forum Europe (englanniksi)
Mariátegui  Mariátegui-nettileht (espanjaksi)

Ensimmäinen suomenkielinen yhteisömediakirja on julkaistu

Suurin osa täällä netissä  surfaavista luulee yhteisömedian tarkoittavan ns. sosiaalista mediaa.

Yhteisömedia (engl. community media) on kuitenkin paljon vanhempi käsite, eikä se tarkoita  villiä keskustelua tai narsistista narinaa netisssä, vaan journalistisin perustein tuotettua ei-kaupallista kansalaisviestintää, ennen kaikkea paikallisia radioita ja televisioita sekä yhä useammin nettimedioita.

Yhteisömedian voidaan katsoa alkaneen Amerikoista  toisen maailmansodan jälkeen, Latinalaisessa Amerikassa  katolisen kirkon syrjäisten maaseutujen campesinojen ja intiaanien sivistys- ja aktivointiprojekteina  sekä Pohjois-Amerikassa 

 itsenäisten, usein radikaalien ryhmien omina radiohankkeina – kuten Kalifornian aseistakieltäytyjien Pacifica-säätiön vuonna 1949 perustama KPFA-radio.

 Suomessakin yhteisömedia on toiminut jo yli 40 vuotta, vaikkei sitä ole tunnustettu, eikä sitä tunneta maassamme. Ensimmäiset yhteisömediat aloittivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla jo vuonna 1972 – ensimmäisenä uusikaarlepyyläinen lähitelevisio NY-TV. Suomenruotsalaiset lähitelevisiot  (ruots. närtelevision) ovat suomalainen erikoisuus kansalaismedian sektorilla. Suomenkielisistä asemista aloittivat ensimmäisinä 1980-luvulla  Ota-TV,  Helsingin lähiradio ja torniolainen Radio Pro. Vielä 1990-luvun alussa myönnettiin epäkaupallisia radiolupia, mutta  virallisen selityksen mukaan ETA-sopimus edellytti yhteinäisiä kaupallisia lupia kaikille radioille. Kuitenkaan valtiovalta ei ole ollut enää sen jälkeen kiinnostunut EU:n kannanotoista, vaikka Europarlamentti vuonna 2008 ja EU-komission vuonna 2009 kehotti jäsenmaitaan tunnustamaan yhteisömedian ja  mikäli mahdollista, tukemaan sitä.

Muualla maailmassa tämä kolmannen sektorin mediamuoto on yleisesti  laillisesti ja poliittisesti tunnustettu sekä julkisesti tuettu, niin kuin Suomessa  mielipide- ja kulttuurilehdet, puolueiden lehdet ja viestintä  sekä tietenkin julkisen palvelun Yleisradio. Muun muassa Iso-Britannia, Tanska, Hollanti, Ranska, Unkari, Yhdysvallat ja Etelä-Afrikka  tunnustavat lainsäädännössään yhteisömedian ja tukevat sitä julkisen palvelun tai yhteisömedian omalla tukimuodolla.  Esimerkiksi juuttien maassa monimuotoista  kansalaismediaa tuetaan vuosittain noin 10 miljoonalla eurolla, eikä se ole vaarantanut julkisen palvelun rahoitusta, eikä  sen katsota olevan kilpailulainsäädännön vastaista.

Yhteisömedia hankkii rahoitusta monin eri tavoin, kuten vapaaehtoisin katselija- ja kuuntelijamaksuin, studio- ja lähetysajan vuokrilla, joulu-, vappu- ja uuden vuoden terveisin, projektirahoituksin sekä mahdollisesti myös jossain määrin mainoksin. Laillinen tunnustaminen ja  tietty  julkinen perusrahoitus antaa selkänojan, jonka avulla ala voi kehittyä.

Yhteisömedia on entistä enemmän tarpeen, koska  valtamedian sisällöt alkavat olla hyvin samankaltaisia, ja koska osallistuva deliberalistinen demokratia ja EU:nkin markkinoina aktiivinen kansalaisuus edellyttävät  monipuolista viestintää ja kansalaisten toimintaa tietojen hankkimiseksi ja jakamiseksi. Yhteisömedia ei ole vain tiedotusväline, koska se on kansalaisyhteiskunnan toimintaa, jossa koulutetaan vapaaehtoistyöntekijöitä media- ja IT-taitoihin sekä mediakritiikkiin, tarjotaan syrjäytymivaarassa oleville osallisuutta ja  mahdollisuuksia  elämässä eteenpäin ( ns. välityömarkkina), edistetään erityisesti vähemmistöjen kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Yhteisömedian voidaan jopa sanoa edistävän kansanterveyttä, koska mm. Markku T. Hyypän tutkimuksien mukaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla voidaan paremmin ja eletään pidempään, eikä sitä selitä mikään muu kuin kansalaistoiminnasta syntynyt ns. sosiaalinen pääoma. Ei liene sattumaa, että juuri  Vaasan seuduilla toimii toistakymmentä suomenruotsalaista lähitelevisiota.

--------

Tässä blogissa keskustellaan yhteisömediasta ja tästä ensimmäisestä suomenkielisestä yhteisömediakirjasta:

Nermes Maarit. Yhteisömedia. Yli 40 vuotta kansalaisviestintää Suomessakin. ISBN: 978-952-7018-00-2. Nomerta Kustannus Oy. Turku 2013.

-------

Kuuntele Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmasta (YLE Areena) 12.6. 2013 kirjan kirjoittajan haastattelu.

http://areena.yle.fi/radio/1920587

Ajantasa

Yhteisömedia alkoi lähitelevisioista Pohjanmaalla

Työministeri ehdottaa oppivelvollisuuden pidentämistä, opetushallituksen pääjohtaja ei ole täysin samalla kannalla. Lähitelevisiotoiminnasta se alkoi.Yhteisömedian historian 40 vuodelta on kirjannut Maarit Nermes. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, että hellejaksojen yleistymisestä on tieteellinen näyttö. Ajokortin saa Ruotsista Suomea .